Keskustelu työn merkityksellisyydestä on lisääntynyt ja kiihtynyt 2000-luvulla huomattavalla tahdilla: tutkimusta aiheesta tehdään kiihtyvällä tahdilla, yksilöt tuntuvat kaipaavan mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä työssään entistä enemmän, mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa merkityksellisyys-teema nousee jatkuvasti esille.
Onneksi myös työelämän ja bisneksen puolella on herätty teeman edistämiseen. Viimeisten vuosien aikana useat vaikutusvaltaiset bisnesvaikuttajat Simon Sinekistä, Bill Gatesiiin, Adam Grantiin ja Richard Bransoniin ovat nostaneet aktiivisesti esille merkityksellisyys-, vastuullisuus- ja purpose-tematiikkaa omilla foorumeillaan.
Mistä koko merkityksellisyyskeskustelussa on kyse? Ja miksi aihe on pinnalla juuri nyt?
Keskustelu merkityksellisyyden ympärillä on liitetty niin työmotivaatioon, työntekijäkokemukseen, johtamiseen, työnhakuun kuin myös laajemmin vastuullisuuteen ja liiketoiminnan päämääriin. Keskustelu pitää sisällään siis monenlaisia näkökulmia ja mielipiteitä.
Keskustelu ei kuitenkaan onneksi ole jäänyt vain yksittäisten bisnesgurujen tai -oppineiden varaan, vaan myös monet arvostetut bisnesfoorumit Business Roundtablesta, Financial Timesiin ovat alkaneet puhua talouskoneiston uudelleenkalibroimisesta niin, että se tuottaa "profit with purpose" - tuloksellisuutta vastuullisuuden, vaikuttavuuden ja merkityksellisyyden huomioiden.
Huoli yksilöiden, ympäristömme ja planeettamme hyvinvoinnista on ajanut meidät tilanteeseen, jossa terveellä tavalla on uskallettu kyseenalaistaa niin talousjärjestelmämme lainalaisuuksia kuin myös tapoja, joilla ihmisiä ja ympäristöä kohdellaan talouden ja työelämän rattaissa.
Olemme uskaltaneet alkaa kysyä kysymyksiä, kuten mikä on tärkeää, tarkoituksenmukaista, merkityksellistä ja vastuullista juuri nyt ja tulevaisuutta silmällä pitäen. Millä tavalla toimintamme olisi kestävällä pohjalla pitkässäkin juoksussa?
Työn merkityksellisyyden ABC
Suomalainen filosofi Frank Martela on todennut työllä olevan kolme funktiota ihmisen elämässä: elannon hankkiminen, itsensä toteuttaminen ja hyvää tuottavan päämäärän edistäminen. Näistä ainakin kaksi viimeisintä liittyvät vahvasti kokemukseen työn merkityksellisyydestä.
Perinteisesti työn merkityksellisyyden (engl. meaningful work) on nähty liittyvän lähinnä yksilön kokemukseen omaa työtään kohtaan. Merkityksellisyysteema läpileikkaa kuitenkin yhteiskunnassamme ja työelämässä useamman tason:
Muun muassa uusiseelantilainen Marjolein Lips-Wiersma on todennut kokemuksen mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä syntyvän yksilötasolla oman potentiaalinsa ja osaamisensa hyödyntämisestä ja autenttisuuden kokemuksesta omassa työssään. Yksilötasolla keskiössä ovat siis oman osaamisen ja henkilökohtaisten arvojen mukainen työ ja yksilön subjektiivinen kokemus työstään.
Yhteisötasolla Lips-Wiersma ja muut tutkijat korostavat merkityksellisyyden syntyvän yhteenkuuluvuuden tunteesta sekä muiden ihmisten palvelemisesta oman työnsä kautta. Yhteisöllisellä tasolla merkityksellisyys syntyy myös yhteisten tavoitteiden kautta sekä roolista ja vastuusta yhteisten tavoitteiden edistämisessä.
Organisaatiotason merkityksellisyys puolestaan muodostuu vahvasti organisaation missiosta ja sen johtamisesta, mutta myös yksilöiden motivaation johtamisesta. Omassa tutkimuksessani olen löytänyt merkityksellisyyden johtamisen kannalta neljä keskeistä oppia, neljän V:n mallin: inhimillinen välittäminen, valtuuttaminen itseohjautuvuuteen, viestiminen toiminnan päämääristä ja halutunmukaisen toiminnan viitoittaminen omalla esimerkillä. Johtamisen lisäksi organisaatiotasolla merkityksellisyys syntyy organisaation prosessien toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisesta "organization ja job designista".
Ihmisillä on tapana liittyä osaksi organisaatioita ja yhteisöjä, joilla ovat samanlaiset päämäärät ja samanlaiset arvot, joita he itse haluavat edistää. Tällöin keskeistä on se, miten yksilötason kokemus (meaningful work) ja organisaation päämäärät ja tavoitteet (mission and purpose) nivoutuvat yhteen. Yhteiskunnallisella tasolla tarkasteltuna merkityksellisyysteema kietoutuukin vahvasti organisaatioiden yhteiskunnalliseen tarkoitukseen (purpose) sekä keskusteluun yhteiskuntavastuusta ja organisaatioiden ja instituutioiden kyvystä täyttää oma tehtävänsä yhteiskunnassa.
Vielä laajemmin tarkasteltuna merkityksellisyysteema ulottuu myös globaalille ja universaalille tasolle. Näillä tasoilla voidaan keskiössä nähdä kestävät, vastuulliset ja eettiset tavat toimia. Globaali ilmasto- ja ympäristökriisi on hyvä esimerkki siitä, miten globaalin tason uhkakuvat ovat nostaneet vastuullisuusteemat kaikkien toimijoiden toiminnan keskiöön - eikä vastuullisuus- ja eettisyysnäkökulmaa pidä tietysti rajata koskemaan pelkästään ympäristökysymyksiä.
Merkityksellinen työ houkuttelee ja sitouttaa parhaat tekijät
Ihmiset kaipaavat työltään entistä enemmän merkitystä ja suuret globaalit uhkakuvat ajavat yrityksiä, yksilöitä ja yhteiskuntia toimimaan entistä vastuullisemmin. Kyse ei ole kuitenkaan vain tappioiden minimoimisesta, vaan myös mahdollisuuksien hyödyntämisestä aihepiirin ympärillä.
Väitän, että tulevaisuudessa parhaiten tulevat menestymään juuri ne organisaatiot, jotka pystyvät uskottavalla ja aidolla tavalla yhdistämään toiminnassaan hyvien päämäärien edistämisen, vastuulliset toimintatavat ja kyvyn luoda työntekijöilleen positiivista ja merkityksellistä työntekijäkokemusta.
Ja jos ei sinun organisaatiosi pysty tarjoamaan merkityksellistä työtä, löytävät parhaat osaajat sitä varmasti jostain muualta. Sisäinen motivaatio syö ulkoiset motivaattorit 100-0 - ja siksi kokemus siitä, että saa olla tekemässä merkityksellistä, arvokasta, vaikuttavaa ja vastuullista työtä, houkuttelee ja sitouttaa työntekijöitä paremmin kuin mikään ulkoinen motivaattori.
Tästäkin syystä organisaatioiden johdon - ja oikeastaan meidän kaikkien olisi syytä herätä merkityksellisyysteeman tärkeyteen sekä pyrkiä luomaan ja tuomaan merkityksellisyyttä työelämään omalla paikallamme ja omasta roolistamme käsin.
Me HRM Partnersilla haluamme olla tekemässä suomalaisesta työelämästä entistä merkityksellisempää ja teemme oman osuutemme, mutta tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia.